Kuinka luomme arvoa? – Haastattelussa Jussi Aho

Fira Oy:n hallituksessa vaikuttava Jussi Aho ei tähyä peräpeiliin tai käytä aikaa alan kritisointiin. Hän näkee, että rakentamisen ainoa mahdollinen lähtökohta on entistä fiksumpi tekeminen ja lisäarvon tuottaminen ihmisille ja ympäristölle, mikä nostaa myös pääoman tuoton arvoa. Uudet toimintamallit ja sidosryhmien välinen hyvä yhteistyö sekä avoin kommunikaatio varmistaa, että huomenna tehdään paremmin kuin eilen. Omaan työhönsä Aho suhtautuu velvollisuudentuntoisesti ja kehittämisen halu on voimakas.

– Perustimme Firan  vuonna 2002. Ajatukset liiketoiminnasta ovat kehittyneet näiden vuosien varrella ja olemme siirtyneet enemmän ja enemmän kohti ihmistä ja asiakasta ja ottaneet käyttöön parempaa teknologiaa.

– Kasvuhakuisesti tätä on aina tehty, mutta nyt enemmän mietin sitä, että ajattelussa pitää mennä entistä syvemmälle. Pelkkä kasvaminen ei välttämättä luo arvoa. On tärkeämpää luoda yhä enemmän arvoa käyttäjien, ympäristön ja pääomien näkökulmasta ja kehittää niitä. Mietittävä, miten rakentamisesta tehdään arvokkaampaa. Arvoa voi luoda parhaiten verkostoissa ja kun asiakas on keskiössä, Aho toteaa.

Pelkkä kasvaminen ei välttämättä tuo arvoa

– Arvokeskustelu voidaan helposti ymmärtää väärin ja käsittää esim. ahneudeksi, mutta näkemykseni on, että arvonluonti ja sen kasvattaminen pitäisi sisältyä aina yrityksen strategiaan ja olla liiketoiminnan suunnittelun lähtökohta. Ihailen esimerkiksi Kone osakeyhtiötä, joka on jatkuvasti korkealle arvostettu pörssissä, ja mm. siksi sillä on valtava voimavara kehittää tekemistään.

Sujuvasti, nopeasti ja kerralla oikein

Liiketoiminnan kehittäminen on aina kiinnostanut Ahoa, ja se on hänelle myös intohimoinen harrastus.
– Pyrin olemaan ennakkoluuloton suhteessa uusiin asioihin yleensäkin. En katso taakse ja etsi virheitä, vaan yritän nähdä mahdollisuuksia ja hyödyntää niitä. Nautin uusien asioiden markkinoille tuomisesta ja mielelläni tähyän tulevaisuuteen, etsien mahdollisuuksia ja tapoja parantaa ja kehittää.

Firan tahtotila onkin tehdä asiat sujuvasti, nopeasti ja kerralla oikein. Siten, että asiakkaan toiveet tulevat kuulluksi. Tähän edellytyksiä luovat avoin kommunikaatio, modulaarinen suunnittelu ja esivalmistetut modulaariset tuotteet, tahtituotanto sekä digitaalinen ympäristö. Oikeanlaisten kumppanien etsiminen ja löytäminen on keskeinen osa Firan toimintamallia. Esimerkiksi massaräätälöitävän kylpyhuonetuoteperhe Flow Modulesin tuotannon yhteistyökumppani on meriteollisuusyritys Carinafour (C4), jonka avulla meriteollisuuden pitkää kokemusta päästään hyödyntämään myös rakennusteollisuudessa.

Aho painottaa, että rakennusalan on kuljettava ihmisen kanssa eteenpäin ja kohti asukkaan tarpeiden mukaista rakentamista.

– Me Firassa haluamme synnyttää myös skaalautuvaa liiketoimintaa. Se on liiketoimintaa, jossa emme ole itse päätoteuttajana. Tätä edustavat modulaariset ja digitaaliset ratkaisut, joissa luomme markkinaa ja tarjoamme ratkaisuja kumppaniemme kanssa laajemmilla alueilla ja koko toimialalle. Itse rakennustoiminta on paikallista liiketoimintaa. Me keskitymme rakentamaan pääkaupunkiseudulla, muilla alueilla ja kansainvälisesti tarjoamme uudenlaisia digitaalisia ja modulaarisia ratkaisuja, joiden vaikuttavuus on suuri.

[Jussi Aho | Kuva: Malla Palmén]

Rakentamista voi pohtia uusin silmin

Aho kertoo muutaman kuvitteellisen tilanteen, joiden pohjalta rakentamista voi pohtia uusin silmin.

1. Pentin tehtävä kohteessa on asentaa laatat, mutta edellinen työvaihe ei ole valmis tai tavaraa ei ole. Työmaan järjestelmä on monimutkainen. On vaikkapa 80 työntekijää ja työmaalla 34 eri yritystä. Kuinka kommunikaatio ja työtehtävien koordinaatio pystytään järjestämään helpoksi, oikea-aikaiseksi ja sujuvaksi, jotta Pentin ei tarvitse:

a) odotella turhaa edellisen työvaiheen valmistumista tai
b) lähteä ostamaan laattoja?

– Ratkaisu on yksinkertaistetut ja vakioidut prosessit. Otetaan digitaaliset apuvälineet käyttöön ja huolehditaan siitä, että kommunikaatio toimii. Ei odotusaikoja, ei materiaalien etsintää, työ sujuu aikataulussa ja laadukkaammin.

2. Liisa on koulun opettaja. Hän miettii uskaltaako ostaa asunnon ja arvioi hankkeen kannattavuutta; Onko odotettavissa yllätyksiä, miten palvelu suhteessa häneen toimii. Laina ei huvita eikä korkea vuokra houkuttele. Voisiko tältä väliltä löytyä jotain hänelle sopivaa asumisvaihtoehtoa?

– Fira on kehittänyt osuuskuntamallin, jonka avulla asukas pääsee kiinni osuuteen pienellä pääomalla. Asukkaan hallintaoikeuden perusteena on asukkaan ja osuuskunnan välinen vuokrasopimus. Esimerkkinä Koskelan elinkaarikortteli -hanke. Tässä on yksi esimerkki erilaisesta innovatiivisesta asumisratkaisusta, jossa nimenomaan Liisan tilannetta on tärkeä ymmärtää.

3. Kolmas ulottuvuus on rakennettu ympäristö ja arvon tuottaminen ympäristön käyttäjille.

– Miten kaikki rakentaminen ja suunnittelu, ml. koko maankäyttö suunnitellaan ja rakennetaan käyttäjälähtöisesti, Aho kiteyttää.

Asiakkaan parempi huomioiminen nostaa rakentamisen arvostusta

– Kun asiakkaan tilanne ja tarpeet huomioidaan rakentamisessa, myös bisneksen arvostus nousee. Mahdollistajana jo nyt on uutta hyödynnettävissä olevaa teknologiaa. Meidän pitäisi kenties muuttaa suhtautumista asumiseen. Ei ajatella niin, että asuntojen omistaminen on elämän ainoa tavoite, johon kaikki elämänaikaiset tulot sijoitetaan.

– Modulaarisuus ja digitaalinen ympäristö ovat meillä painopistealueita, joihin investoidaan. Kaikki uudet megatrendit kuten kaupungistuminen, kestävä kehitys, digitalisaatio, tekoäly tai alustatalous, tuovat muutoksia rakentamiseen ja painetta myös entistä avoimempaan viestimiseen. Samalla ne luovat uusia businessmahdollisuuksia. Näen että rakentaminen palvelullistuu kuten muutkin toimialat.

Aho painottaa, että rakennusalan on kuljettava ihmisen kanssa eteenpäin ja kohti asukkaan tarpeiden mukaista rakentamista.

Alan on kuljettava ihmisen kanssa eteenpäin ja kohti asukkaan tarpeiden mukaista rakentamista.

– Me Firassa haluamme synnyttää myös skaalautuvaa liiketoimintaa. Se on liiketoimintaa, jossa emme ole itse päätoteuttajana. Tätä edustavat modulaariset ja digitaaliset ratkaisut, joissa luomme markkinaa ja tarjoamme ratkaisuja kumppaniemme kanssa laajemmilla alueilla ja koko toimialalle. Itse rakennustoiminta on paikallista liiketoimintaa. Me keskitymme rakentamaan pääkaupunkiseudulla ja muilla alueilla ja kansainvälisesti tarjoamme uudenlaisia digitaalisia ja modulaarisia ratkaisuja, joiden vaikuttavuus on suuri.

Verkostoituminen, toisten kuunteleminen ja yhteistyö kehittämisen ydintä

– Mielestäni on hyvä, että toimialalla nyt haetaan yhteisvoiminkin visionäärisyyttä ja uusia, myös yhteisiä toimintamalleja. Suhtaudun omaan työhöni velvollisuudentuntoisesti ja halu kehittää on voimakas. Nautin uusien asioiden markkinoille tuomisesta. Oma näkemys ja visiot eivät kuitenkaan riitä, vaan kysymys on yhteispelistä monien osaajien ja kumppanien kanssa. Kuuntelemalla toisia on mahdollisuus oppia.

Kysymys on yhteispelistä monien osaajien ja kumppanien kanssa. Kuuntelemalla toisia on mahdollisuus oppia.

Alan toimijoiden verkostoituminen ja entistä tiiviimpi yhteistyö on Jussi Ahon mielestä tervetullutta ja tärkeää. Lisää luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä toimialalle tavoitellaan yhteistyössä Aalto-yliopiston koordinoiman Building 2030-hankkeen avulla, joka pohjautuu kansainvälisiin vertailuihin, parhaiden käytäntöjen omaksumiseen muilta aloilta sekä teknologian ja digitalisaation mahdollistamiin toimintatapojen muutokseen.

– Yhteistyö Aalto-yliopiston hankkeiden kanssa on ollut meille Firassa motivoivaa. Näen että kontakteja ja verkostoja syntyy ja asiat etenevät. Fira on ollut hankkeissa vahvasti mukana. Kehityshankkeet ovat vahvistaneet Firan kyvykkyyttä kehittää omia toimintamallejaan, mm. tahtituotantoa. Sen myötä olemme kehittäneet myös esim. Sitedrive-ohjelmistoa, joka mahdollistaa tahtiajallisten töiden johtamisen ja koordinoinnin. Tahtituotannossa rakentajat etenevät optimitilanteessa suunnitellulla rytmillä tehtävästä toiseen ilman tyhjäkäyntiä ja turhaa odottelua. Tavoittelemme parasta rakentamisen virtausta, eli työt tulevat tehtyä nopeammin ja kerralla oikein. Sillä on iso vaikutus esimerkiksi asiakastyytyväisyyteen ja pääomien tuottavuuteen.

Tulevaisuudessa Fira haluaa kurottaa myös Suomen rajojen ulkopuolelle ja kansainvälistyä

– Kehitämme Firaa kohti julkista yhtiötä. Se on tapa järjestää omistusta yhtiössä pitkällä tähtäimellä. Itse rakennustoiminta on aina paikallista toimintaa. Näemme potentiaalia modulaarisissa ja digitaalisissa palvelukonsepteissamme Esim. Sitedrive -ohjelmistoa käytetään jo kansainvälisesti mm. Norjassa, Ruotsissa ja Saksassakin on orastavaa etenemistä.

Jussi Aho on palkittu mm. Vuoden rakennusalan diplomi-insinöörinä (RIL) vuonna 2017 ja Vuoden johtajana 2017 (Procom). Hän on kotoisin Haapajärveltä ja opiskellut Oulussa rakennustekniikkaa. Koulutukseltaan hän on rakennustekniikan diplomi-insinööri.

[Kirjoittaja: Malla Palmén – Haastattelu on alunperin julkaistu Stark Suomen asiakasjulkaisu Jiirissä]