Blogi

18. helmikuuta 2018

Jälkiviisaudesta alkuviisauteen

Kehitys tarvitsee kiihtyäkseen alkuviisautta, ei jälkiviisautta. Ketterät toimintatavat eivät riitä, on osattava hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja luoda uutta sen päälle.
jäkiviisaudesta-alkuviisauteen

Google tarjoaa yli 24 000 tulosta hakusanalla jälkiviisaus, myös alkuviisaus haulla kone tarjoaa jälkiviisautta ja sekoilee reilun sadan tuloksen kanssa. Liikutaan siis jonkin uuden äärellä.

Ystäväni Kalle Tuomi kiteytti aiheen taannoin lounaskeskustelussa yhdeksi sanaksi kokemiemme satojen vuorovaikutustilanteiden pohjalta. Aika näyttää olevan kypsä käsitteen leviämiselle. Jotta kehitys kiihtyy, tarvitsee se alkuviisautta.

Jälkiviisaus

Jälkiviisaus on suomalaisen kansanluonteen keskeinen elementti. Miten riemastuttavaa onkaan kerrata jälkikäteen vaikkapa Nokian tekemiä virheitä, Talvivaaran hypeä ja tuhoa tai odottaa Peter Vesterbackan tunnelin aikataulujen kompastuksia. Tarinoita riittää loputtomiin.

Yhteistä näille tuntuu olevan se, että odotetaan ja toivotaan pahinta, ja kun se tapahtuu, sillä herkuttelu ja surkuttelu tuo tyydytyksen. Tapahtumista ei opita muuta kuin kyynisyyttä ja varovaisuutta jatkoon.

Oikeasti uudenlaisia toimintatapoja

Yritysmaailma on avannut silmänsä ketterälle toiminnalle. Olemme avoimia muutoksille ja herkkiä joustamaan. Yhteiskehittely, bigroom-työskentely ja fasilitoidut workshopit kukoistavat monissa hankkeissa. Parhaita ratkaisuja haetaan vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Työssä jalona lähtökohtana osaajat saatetaan yhteen vuorovaikuttamaan toisensa kanssa. Hyvä niin.

Hyvää tarkoittava menettely ei kuitenkaan kasvata tuottavuutta tai luo uutta arvoa, jos asian osaajia ei kuunnella ja kokemusta ei hyödynnetä yhteisen tietotason kohottamiseksi jo heti alussa. Projektiryhmissä muodollinen pätevyys, alan koulutus sekä aiempi kokemus vastaavista hankkeista mielletään helposti laadun takeeksi, mutta samalla tullaan toistetuksi kaikki totuttu ja normaali. Tarvitaan erilaistamista ja uudenlaista alkuviisautta.

Viisauden lähde

Alkuviisaudella tarkoitetaan tässä erilaisten osaamisten ja kokemusten keräämistä, jakamista ja näkemysten muodostamista jo yhteiskehittelyn ensimetreillä. Osallistujien tietotaso kalibroidaan käsiteltävän aiheen ympärillä kuuntelemalla ensin aiheesta eniten tietävät, kokeneimmat ja tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat.

Vasta sen jälkeen osaajat vuorovaikuttavat fasilitoinnin hedelmällisten oppien mukaan. Tällöin ei tuhlata aikaa pyörän keksimiseen uudelleen solidaarisuuden ja demokratian nimissä, vaan päästään jalostamaan aihetta korkeammalta tietotasolta nopeammin ja tuottavammin.

Nykyaikaisten itseohjautuvuutta ja yhdenvertaisuutta korostavien työyhteisöjen parissa ei aina osata eikä haluta hyödyntää asiantuntijoiden vuosien mittaan kerryttämää hiljaista tietoa, vaan luotetaan prosessiin ja tehdä kaikki yhdessä aina alusta. Alkuviisaudessa lähtökohtana on uutta vanhan päälle rakentava hedelmällinen kyseenalaistaminen, ei aiheen perusasioiden kyseenalaistaminen tai opettelu fasilitoinnin tuoksinassa.

Fail fast -periaate

Yhdessä tekeminen, totutusta kaavasta poiketen, ei ole välttämättä helppoa. Se ei myöskään saa jäädä pinnalliseksi tai mekaaniseksi. Onnistuakseen poikkitieteellisyyden on oltava avointa ja tietoa kunnioittavaa. Niin sanotun fail fast -periaatteen noudattaminen on sekä vapauttavaa että opettavaista. Ajoissa tehdyt virheet edustavat alkuviisautta, myöhässä havaitut virheet johtavat jälkiviisauteen.

Hedelmällisimmillään alkuviisaus voidaan nähdä osana filosofi Esa Saarisen systeemiälykkyyttä. Systeemiäly tuottaa Googlessa reilut 8000 osumaa. Joten valitettavasti systeemiälykkyyskin kaikessa kukoistettavuudessaan häviää jälkiviisaudelle kolminkertaisesti. Alkuviisauden ylivoimatekijä on sen hedelmät, joista voidaan nauttia työn kaikissa vaiheissa. Tämän lisäksi se uudelleen määrittää jälkiviisauden astetta myönteisemmäksi, mikä on vallankumouksellista.

Alkuviisaat,

Kalle Tuomi, Futurice

Tero Vanhanen, Fira

Jaa artikkeli

Ota yhteyttä

Tero Vanhanen

Ilmiörakentaja

+358 50 360 2276 tero.vanhanen@fira.fi