Kiinteistökehitys

Mitä on kiinteistökehitys ja miksi se on tärkeää?

Kiinteistökehitys on suunnitelmallinen prosessi, jossa rakennuksia ja tontteja jalostetaan vastaamaan markkinoiden tarpeita ja odotuksia. Se voi tarkoittaa uudisrakentamista, vanhojen rakennusten modernisointia tai kokonaan uuden elämän antamista käyttämättömille kiinteistöille. Tavoitteena on luoda kestäviä, houkuttelevia ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja, jotka vastaavat niin käyttäjien kuin sijoittajien tarpeisiin.

Kiinteistön kehittämisellä saavutetaan monia etuja, jotka parantavat sen houkuttelevuutta käyttäjille ja vuokralaisille. Kehityksen myötä kiinteistön tilankäyttö tehostuu, käyttökustannukset pysyvät hallinnassa ja olosuhteet paranevat huomattavasti. Modernit ja toimivat tilat luovat viihtyisyyttä sekä varmistavat terveellisen ympäristön.

Samalla kiinteistön energiatehokkuus nousee ja hiilijalanjälki pienenee, mikä pidentää sen elinkaarta ja tekee siitä ympäristöystävällisemmän. Lopputulos riippuu aina kiinteistönomistajan tavoitteista, jotka voivat sisältää uuden käyttötarkoituksen tai täydennysrakentamisen osana kehitystyötä.

Onnistunut kiinteistökehitys pohjautuu aina tarkkaan analyysiin kohderyhmien tarpeista, olipa kyseessä asuin-, toimisto- tai liiketilat.

Esimerkkejä kiinteistökehityksestä

Konversiot: Tyhjien toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi tai muuhun käyttöön.

Peruskorjaukset: Vanhentuneiden rakennusten modernisointi vastaamaan teknisiä, esteettisiä ja ekologisia standardeja.

Uudisrakentaminen: Täysin uudet rakennukset, jotka vastaavat nykyajan tarpeisiin, esimerkiksi asuntotuotanto kasvavilla kaupunkialueilla

Miten kiinteistökehitys eroaa hankekehityksestä?

Kiinteistökehitys ja hankekehitys ovat toisiinsa liittyviä mutta selkeästi eri painopisteitä omaavia prosesseja:

Kiinteistökehitys:

• Keskittyy tonttien ja rakennusten suunnitelmalliseen jalostamiseen, jotta ne vastaisivat markkinoiden tarpeita.
• Korostaa pitkän aikavälin arvonluontia, kuten kiinteistön sijainnin, käytön ja toiminnallisuuden optimointia.
• Tyypillisiä esimerkkejä ovat uudisrakentaminen, käyttötarkoituksen muutokset (esim. toimistoista asunnoiksi), ja energiatehokkuuden parantaminen.

Hankekehitys:

• Eri osapuolten, kuten suunnittelijoiden ja rakentajien, yhteispelin organisointi on hankekehityksessä keskeistä.
• Tarkastelee projektia kokonaisvaltaisena prosessina, joka alkaa asiakkaan tarpeiden ymmärtämisestä ja päättyy toteutukseen ja käyttöönottoon.
• Keskittyy enemmän projektin teknisiin, taloudellisiin ja liiketoiminnallisiin vaatimuksiin.

Kestävä kehitys ja ESG-vaatimukset osana kiinteistökehitystä

Nykyisin kiinteistökehityksessä on huomioitava myös kestävä kehitys, ja ympäristöystävällisyys onkin tärkeä kilpailuvaltti. Energiatehokkaat ratkaisut voivat parantaa kiinteistön arvoa ja houkuttelevuutta markkinoilla. ESG-vaatimukset (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa) ovat nousseet merkittävään rooliin, ja ne vaikuttavat muun muassa projektin rahoituksen saatavuuteen ja kiinteistön markkina-arvoon. Hiilineutraalius voi olla keskeinen projektin tavoitteissa, ja sen saavuttamiseksi tarvitaan niin teknisiä ratkaisuja kuin tarkkaa elinkaarilaskentaa.

Kiinteistökehitys keskittyy siis kiinteistön arvon jalostamiseen pitkällä aikavälillä, kun taas hankekehitys kattaa projektin suunnittelusta toteutukseen tähtäimenä konkreettisen lopputuotteen luominen. Molemmat prosessit vaativat asiantuntijuutta, mutta niiden onnistunut yhteensovittaminen voi tuottaa ylivoimaisia tuloksia.

Mitä kiinteistönomistajan kannattaa huomioida kumppanin valinnassa?

Rakennuttajalle oikean kiinteistö- ja hankekehityskumppanin valinta on avain projektin onnistumiseen. Alla muutamia keskeisiä kysymyksiä, jotka auttavat arvioimaan mahdollisen kumppanin sopivuutta:

• Liiketoimintaosaaminen: Ymmärtääkö kumppani projektin taloudelliset tavoitteet ja asiakkaan tarpeet?
• Tekninen asiantuntemus: Onko kumppanilla kokemusta vastaavista projekteista ja kykyä tarjota teknisesti käytännönmukaisia ratkaisuja?
• Yhteistyövalmiudet: Tukeeko kumppani avointa vuorovaikutusta ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista?

Toimiessamme kiinteistökehityksen kumppanina, olemme mukana jo hankkeen alkuvaiheista lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että osallistumme kehityssuunnitteluun ja hankesuunnitteluun, auttaen asiakasta kartoittamaan potentiaaliset riskit ja mahdollisuudet ennen kuin yksikään kaivinkone ilmestyy tontille.

Laskenta mukaan heti kiinteistökehityksen ja suunnittelun alkaessa

Firalla ratkaisukehitys- ja laskentatiimi ovat sulautuneet käytännössä yhdeksi tiimiksi. Asiantuntijat ovat mukana hankkeessa ensimäisestä yhteistyöstöstä alkaen. Kohde mallinnetaan ja tarvittavat ennakkokyselyt tehdään kustannuslaskelmaa varten. Mallista tehdään IFC-tiedosto, josta saadaan määrätiedot RIB iTwo ohjelmaan, joiden avulla kustannuslaskelma saadaan nopeasti laskettua.

Kun pääsemme projektiin mukaan jo sen alkuvaiheessa, pystytään ratkaisuja miettimään paremmin. Kun lukkoon lyötyjä suunnitelmia ei vielä ole, pystytään hanketta viemään alusta alkaen siihen suuntaan, mihin tavoite on yhdessä asetettu. Näin pystymme tarjoamaan toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja asiakkaalle.

Tunnemme eri hankemallit ja urakkamuodot

Urakkamuoto määrittelee vain ehdot, joiden mukaan urakoitsijan kanssa toimitaan. Ennen urakkamuodon valintaa tehdään päätökset suunnittelun hankkimisesta halutulla muodolla sekä miten ja millaisilla resursseilla projektia johdetaan. Tärkeintä on, että tilaajalla on käytössään hankkeeseen parhaat tekijät ja että vastuut sekä velvoitteet ovat kaikille selvät. Toteutusmuoto on siis huomattavan paljon enemmän kuin vain urakkamuoto.

Erilaiset toteutusmuodot poikkeavat toisistaan eniten siinä, miten paljon eri osapuolet osallistuvat yhdessä päätöksentekoon ja kuinka läpinäkyvästi hankkeessa toimitaan. Yhteinen päätöksenteko ja läpinäkyvyys liittyvät vahvasti hankkeessa tapahtuvaan vuorovaikutukseen.