Mies, joka ei koskaan lähtenyt, palasi Firalle

Ennen kuin kahvit on kaadettu, on selvää, että Otto on täysiverinen kehitysihminen. Puheessa toistuu termejä, prosesseja ja ajatuksia, jotka saattavat tuntua vastaanottajalta äkkiseltään vieraalta. Vai kuinka moni osaa lonkalta kertoa, mitä tarkoittavat MBOM tai Peppol?

Otto Alhava on pitkän linjan firalainen, joka Firan jakautuessa kaksi vuotta sitten siirtyi Flow Technologies Oy:lle teknologiajohtajaksi. Tiivis yhteistyö firalaisten kanssa jatkui kaikki nämä vuodet ja nyt hän on palannut Firalle asuntorakentamisen kehitysjohtajaksi. Mistä oikein on kyse?
 

Ja vaikka titteli kuulostaa toimistotyöltä, niin Otto jos joku kiertää siellä missä tapahtuu, eli työmailla. Kehitystyö vaatii Oton mielestä, että ymmärtää mitä rakentamisessa tapahtuu ja miksi. Sitä ei voi nähdä toimistolta, ei edes työmaatoimistolta.


Vain tieto voi pelastaa, ja vain tiedolla on merkitystä. Insinöörin tehtävä on tietää. Ja jos ei tiedä, pitää selvittää. Siinä mielessä olen perusinsinööri.


Tavoitteena rakentamisen teollistaminen

Oton keskeisin intohimo on rakentamisen teollistaminen sekä digitalisoiminen. Tällä hetkellä suurin kehityskohde on rakentamisen valmistusprosessi, siihen kytketty toimitusketju- sekä materiaalihallinta, jossa nämä kaksi intohimoa yhdistyvät. Tämänhetkistä tilaa Otto kuvaa sanomalla, kuinka ”paras toimitusketjun hallinta työmaan logistiikassa on ruokatoimituksilla”. Tarvitsemmeko siis työmaille oman Woltin?

Ei, sillä kyse on laajemmasta ja kunnianhimoisemmasta kokonaisuudesta, systeemisestä muutoksesta.

 – Monelta on saattanut mennä ohitse Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta, joka tulee voimaan 1.1.2026. Siinä edellytetään rakennustuotteiden, kuljetusten ja työmaatoimintojen hiilijalanjäljen arviointia. Koska rakennukset koostuvat niin suuresta joukosta osia ja materiaaleja, ei laskentaa voi tehdä enää manuaalisesti ja exceleillä. Tiedon käsittelyn on koneellistuttava, Otto kertoo.

Tämä edellyttää myös, että tietomallien tietosisältö saadaan vakioitua ja siten konekäsiteltävään muotoon. Rakentamisen yhteentoimivuusalustalla, eli koodistot.suomi.fi:ssä, julkaistu LVI-tuoteosa on oivallinen esimerkki siitä, mihin suuntaan alan tulee kulkea yhdessä.

– TATE on hyvä alku, mutta meidän tulee saada arkkitehti- ja rakennemalli kulkemaan samaan suuntaan. Tällöin saamme muutkin toimitusketjut kuin vakio-osat automaattisen tietojen käsittelyn, eli ATK:n piiriin. Se on meidän vastauksemme ilmaston muutoksen vastaisessa taistelussa. Jos kaupanala pystyi jo tähän, niin kyllä meidänkin pitää pystyä samaan, eli saada koneluenta käyttöön kaikissa toimitusketjuissamme, Otto jatkaa.

– Ennen kuin siirryn pysyvästi maakuunteluasemalle, haluan että työmailla tehdään sähköiset vastaanotot, piipataan tuotteet ja materiaalit sekä saadaan valmiusasteen muutos ja hiilijalanjälki automaattisesti ja reaaliaikaisesti laskettua, Otto kertoo tavoitteistaan.

Paras osaaminen, mutta kaikkea emme saa yksin aikaiseksi

Fira ei yksin voi olla digitalisoimassa alan toimintaa. Mukaan tarvitaan rakennusyrityksien lisäksi valtiota sekä akateemista maailmaa. Tällä hetkellä rakennusalan digitalisaatiota edistetään Ympäristöministeriössä, Valtionkonttorissa sekä erityisesti Rakennusalan toimitusketjujen digitalisointiohjelmassa, jota Rakennusteollisuus vetää yhdessä Rakennustuoteteollisuuden kanssa. Firalla on työryhmissä keskeinen rooli.

Fira erottautuu alalla myös tilaus-toimitusketjun sanomaliikenteeseen siirtymisessä, koska se pilotoi ensimmäisenä PEPPOL-tiedonsiirtostandardia hankintajärjestelmän kytkemiseksi suoraan toimittajien järjestelmiin.

– Pääurakoitsijoista Firalla on Suomessa aidosti paras osaaminen, eli laajin ja asiantuntevin tiimi tekemään suuren muutoksen tietomallinnuksessa ja toimitusketjujen hallinnassa, Otto kehuu.

– Systeeminen muutos on hidas, mutta sen tuottavuusvaikutukset tulevat olemaan suuret, hän jatkaa.

Tunti on vierähtänyt nopeasti ja tussitaulu on täyttynyt kaavioista. On tullut selväksi, että Otto tekee taukoamatta työtä koko rakennusalan tuottavuuden kasvattamiseksi. Lisäksi on selvinnyt, että MBOM on ikään kuin materiaaliluettelo ja PEPPOL tulee sanoista Pan-European Public Procurement On-Line. Kumpaakin tarvitaan, jos kerrostalo halutaan rakentaa entistä tehokkaammin, nopeammin ja ennen kaikkea teollisemmin. Lisäksi siihen tarvitaan lukuisa määrä firalaisia, kumppaneita ja sidosryhmiä ja paljon, paljon aivotyötä. Sekä tietysti Ottoa.

Ota yhteyttä