Äärimmäinen muutos alkaa muutoksella

Rakennusala kokonaisuudessaan on niin suuri toimiala, että sen yhteiskunnallista roolia on vaikeata hahmottaa. Rakentaminen muokkaa paitsi fyysistä ympäristöämme myös elämänlaatua ja taloudellista kehitystä. Samalla rakennusala on syöppö, joka haaskaa resursseja. Alan arvoketjuun kuuluvat monet viranomaiset ja virkamiehet, lukuisa joukko erilaisia rakentajia katoilta maan sisään, suunnittelijoita, arkkitehtejä, teollisuuden työntekijöitä ja ammattilaisia, omistajia ja sijoittajia. Jokainen ovenkahva ja ruuvi on teollisen tuotannon tulosta. Jokaisen rakennuksen on maksanut joku.

Rakentamisen tuottavuuden nostamisella on suorat heijastevaikutukset resurssien viisaampaan käyttöön, niin ihmisten kuin pääomien. Jos säästämme hankkeessa 10 henkilötyövuotta aikaa, läpimenoajan lyhenemisen ansiosta 100 000 € korkokustannuksia tai 500 € / asm² kustannuksia, voi ajan tai rahan käyttää johonkin järkevämpään.

Meidän on opittava yhteistyössä näkemään rakennusala aivan tavallisena teollisuutena ja ohjata ja johtaa alaa ja sen yrityksiä kuten teollisuusyrityksiä johdetaan. Rakennusala laahaa perässä niin digitalisaation kuin automatisaation osalta. Se laahaa perässä läpivirtausajattelun osalta. Kuinka paljon perässä? Vuosikymmeniä. Miksi? Siksi, että me rakentajat emme vaadi itseltämme tarpeeksi parempaa ajattelua ja toisaalta laskunmaksajatkaan eivät vaadi.

Kiinteistö- ja rakennusalalle tarvitaan muutos, äärimmäinen muutos – se syntyy ihan tavallisin keinoin.

Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu

Tavallinen kansalainen ihmettelee sivusta. Miksi rakennushankkeet kestävät tolkuttoman kauan? Miksi hinnoissa ja aikatauluissa tuppaa tulemaan yllätyksiä? Niinpä.

Voiko kaikkien kansalaisten luottamus kiinteistö- ja rakennusalaan olla korkeampi? Voiko resurssien käyttö olla viisaampaa? Voiko rakentamisen olla edullisempaa ja samalla laadukkaampaa, nopeampaa ja silti kokemukseltaan nikkarointikulttuuria parempaa? Kyllä voi.

Tarvitaan keinoja. Alalle täytyy saada aikaiseksi yhteisiä insentiivejä. Koko arvoketjun osalta. Tästä on nähty jo erinomaisia esimerkkejä vaikkapa Tampereen rantatunnelin tai pikaratikan rakentamisessa. Siellä alittuu budjetti, siellä alittuu aikataulu. Kaikki voittavat.

Me Firalla kuvaamme yhteisen arvonluonnin potentiaalia seuraavalla kaavalla:

Kulttuuri on kerroin, joka tukee tai tukahduttaa

Parhaimmillaan kulttuuri laittaa liiketoiminnan lentämään ja pahimmillaan se on täysi este yhteisen liiketoiminnan luomiseen. Asiat ratkeavat aina, ongelmat muodostuvat ihmisten välille. Keskeinen kysymys on, miten voimme jokapäiväisillä toimillamme tehdä alasta pikkuisen paremman ja lisätä luottamusta osapuolten välille. Olkaamme toisillemme avoimia, rehellisiä ja ratkaisuhakuisia. Alan kulttuuria kannattaa kehittää.

Alan keskeinen haaste on pitkäjänteisen kehittämisen ja toisaalta sallivuuden puute. Tilaajilla, suunnittelijoilla ja rakentajilla on omia vakioituneita tapojaan ja ehkä myös esimerkiksi parhaita teknisiä ratkaisukirjastoja.

Yleensä tilaajista, suunnittelijoista ja rakentajista muodostuva kombinaatti on kuitenkin uniikki ja näin ollen myös kombinaatin toimintatavat ja ratkaisut uniikit. Olisiko keskeinen keino tuottavuuden nostoon vaatia ja samalla mahdollistaa toimijoilta jatkuvaa parantamista sekä toimintatapojen ja ratkaisukirjastojen vakiointia? Tämän jälkeen tarvitaan sallivuutta. Ostamme kyvykkyydet ja palvelun oikealla liiketoimintamallilla, järkevästi asetetuin vaatimuksin, jotta saamme koneiston kaiken potentiaalin käyttöön.

Tarvitsemme kaksi kulttuurista muutosta:
1. halu tehdä rakentamisesta tuottavampaa ja
2. toteuttaa sitä yhteisellä insentiivillä.

Kyvykkyys on polttoainetta palvelulle

Sinulla pitää olla jotain, millä luoda menestystä, kilpailuetua. Tällainen voi olla esimerkiksi toimittajan vuosia kehittämä konseptikirjasto, jonka avulla suunnittelu ja toteutus on erityisen edullista, tai asiakkaan tunnustettu palvelukonsepti loppukäyttäjälle.

Kyvykkyyksiä pitää rakentaa. Näistä syntyy vakioitujen fyysisten ja digitaalisten ratkaisujen ja toimintatapojen kirjastoja, joita voidaan soveltaa modulaarisesti hankkeen parhaaksi. Taustalle tarvitaan prosessit, jotta jatkuva parantaminen voi hanke hankkeelta viedä toimintaa seuraavalle tasolle, välillä jopa innovaatioiden tasolle. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa asuntokirjasto teknisine detaljeineen, valmiiksi katkotut alakattorungot tai kuivumisolosuhteiden johtaminen. Ilman ihmisiä tästä ei tule mitään. Tärkeintä on, että jokainen haluaa ensin oppia ja omaksua parhaat käytännöt ja tämän jälkeen viedä systeemiä vielä askeleen eteenpäin.

Onhan sinulla käytössäsi arvoa tuottavimmat kyvykkyydet?

Palvelu paketoi kyvykkyydet toimitettavaan muotoon. Tyhjästä ei kannata nyhjäistä, mutta jopa kymmenien tai satojen miljoonien hankkeisiin harvoin löytyy sopivaa palvelua valmiina hyllyltä. Jaksakaa keskustella taustoista, tarpeista ja tavoitteista riittävästi ja maltilla. Avoin vuorovaikutus auttaa parhaan palvelun muotoilussa. Huomisen parhaita palveluita ei ole vielä edes keksitty.

Palvelun onnistumiseen tarvitaan molempia, tai kaikkia, osapuolia. Olkaa yhdessä tiimi. Tekeminen on mukavaa, kun vahva vuorovaikutus, yhdessä tekeminen, avoimuus ja ratkaisukeskeisyys ovat yhteisiä ajureita. Yllättäkää toisenne positiivisesti.

Jos haluat muutosta, osta erilaista palvelua tai eri tavalla kuin aiemmin. Millainen palvelu olisi sinulla arvoa tuottavinta? Millainen olisi paras palvelu, mitä sinä voisit tarjota?

Liiketoimintamalli oikeilla insentiiveillä laittaa kierroksia koneeseen

Toisen osapuolen ansainnasta ei kannata olla kateellinen. Osapuolten pitää ansaita kestävällä tavalla. Tehokkaassa markkinassa tuottamattomilla tavoilla ja huonolla asiakaskokemuksella toimivat eivät pitkään pärjään. Fiksut yhteiseen insentiiviin tähtäävät liiketoimintamallit kirvoittavat toimijoita parantamaan juoksuaan hanke hankkeelta. Jos yhteinen intressi on esimerkiksi laskea kustannuksia tai nostaa tuottoja, kannattaa osapuolten välisen liiketoimintamallin tukea tätä tavoitetta. Uskallatko olla niin sanotusti alasti excelin edessä?

Olennaista on ymmärtää, mikä tuottaa liiketoimintasuhteessa olevien osapuolten toiminnassa arvoa ja mikä taas on hukkaa. Pitkäjänteinen toiminta, jossa osapuolet oppivat ja kehittyvät yhdessä, tuottaa lähtökohtaisesti parempaa tulosta kuin uniikki yksittäinen projekti. Ansaitaan arvon muodostamisesta ja tuottavuuden paranemista.

Haluatko ansaita enemmän vai vähemmän? Voisiko jokin totutusta poikkeava liiketoimintamalli avata uusia mahdollisuuksia?

Arvoketjuun vain arvoa tuottavat lenkit

Rakennus(hanke) pitää ostaa tavalla, joka mahdollistaa resurssitehokkaimman tavan tuottaa lopputulos suhteessa tavoitteisiin, tai mieluiten enemmän. Huomionarvoista on, että aina emme tiedä tai osaa heti kuvata tarvettamme parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tarve kirkastuu vasta keskustelujen tai pienen työstämisen jälkeen. Tarvitsemme avointa vuorovaikutusta.

Teollisuudesta on hyviä esimerkkejä siitä, miten tehokkaat arvoketjut toimivat. On tavallaan uskomatonta, että auton täynnä uusinta tekniikkaa saa samaan hintaan kuin parikymmensivuisen selvityksen powerpointilla. Autoteollisuudessa arvoketju ja sen jokainen osa on huippuunsa viritetty, ja virittyy edelleen.

Miksi emme toimisi rakennusalalla samoin?

Jotta laatu, kustannukset ja aikataulu voisivat hypätä seuraavalle tasolle, pitää tuote tuntea kuin auto tunnetaan autotehtaassa. Kehitetään rakennushankkeen arvoketjun osia huippuunsa ja poistetaan turha hukka ja arvoa tuottamattomat osat.

Tuottavatko arvoketjun osat A1…+AX positiivista vai jopa negatiivista arvoa? A voi olla kaikkea -1 ja +1 välillä. Valitaan arvoketjuun +1:set.

Pitääkö ostaminen tehdä eri tavalla kuin ennen ja erilaisilla liiketoimintamalleilla? Syntyykö paras sinisen meren strategia, kun yhdistätte kilpailuetunne, asiakas ja toimittaja?

Rakennusala on murroskohdassa. Nyt on oikea hetki istua pyöreän pöydän äärelle ja laittaa liikkeelle iso muutos. Yhdessä.

Oppaasi parempaan rakentamiseen ja toimintatapoihn

Julkaisimme huhtikuun alussa kaksi kirjasta, joiden sisällöillä haluamme herätellä koko kiinteistö- ja rakennusalaa parempiin ja tuottavimpiin toimintatapoihin. Rakentamisen kulttuurin keinokirja kertoo miten voisimme kehittää koko toimialamme kulttuuria – koko arvoketjun matkalta.

Menesty rakennushankkeessasi -opas taas paneutuu rakentamisen tuottavuuden ja asiakasarvon ympärille jakaen konkreettisia keinoja kannattavuuden kohentamiseen, kulttuurin muutokseen, hyvään suunnitteluun, järkevään hankintaan, rakentamisen laadun ja asiakaskokemuksen nostoon sekä liiketoimintamalleihin, jotka mahdollistavat osapuolille uudenlaista ansaintaa. Molemmat oppaat ovat ladattavissa kotisivuiltamme.

Ota yhteyttä niin jutellaan lisää siitä miten teidänkin hankkeestanne saadaan tuottavampi